Kuukauden teema:
Tammikuu
Ensin olivat öljylamput ja kaasuvalo,
sitten loistivat sähkölamput
Ennen kuin sähkölamput alkoivat yleistyä Suomessa katuvalaistuksessa 1900-luvun alkupuolella, Kokkolassakin elettiin sitä ennen öljylamppujen ja kaasuvalon aikakausia. Kokkolassa asennettiin Isokadulle 1869 muutamia öljykatulamppuja, niin sanottuja Forsellesin lamppuja, jotka levittivät ympäristöön matankeltaista valoaan. Lyhdyt olivat korkeiden puupylväiden päässä. Hämärän tullen, kun sytyttäjät menivät pitkät tikkaat olallaan täyttämään tehtäväänsä, sytyttäjien kannoilla kirmanneet pikkupojat tapasivat huvitella potkaisemalla juuri sytytettyä lyhtyä niin, että valo sammui ja lamppu piti sytyttää uudelleen.
Sähköä valaistukseen käytettiin Kokkolassa ensimmäisen kerran Friisin konepajalla Ykspihlajassa 1898. Ennen kuin kaupungin keskustan kadunvarsilla syttyivät sähkölamput, katuvalaistus hoidettiin muutaman vuoden ajan öljylamput korvanneella kaasuvalolla.
Monissa kaupungeissa tavoitteena olivat kuitenkin sähkölamput, koska ne loivat enemmän valoa ympäristöönsä ja paransivat turvallisuutta. Kokkolassa sähkövalojen puolesta otti kirjoituksessaan kantaa paikallinen Norra Posten-lehti jo 1891. Kymmenen vuotta myöhemmin perustettiin viisimiehinen komitea valmistelemaan asiaa, mutta ne suunnitelmat eivät vielä siirtäneet Kokkolan katuvalaistusta sähkövalojen aikaan. Huhtikuussa 1904 otettiin kuitenkin ratkaiseva askel, kun kaupunginvaltuusto päätti perustaa sähkölaitoksen hankkiakseen kokkolalaisille sähkövalaistuksen. Ensimmäisessä vaiheessa, joulukuussa 1905, Isokadulle pystytettiin 6 isoa kaarilamppua, ja seuraavana vuonna toiset 6 Läntiselle Kirkkokadulle.
120 vuotta myöhemmin katuvaloja on Kokkolassa yli 20 000 kappaletta. Teknologia kehittyy katuvalaistuksessakin, jota modernisoidaan vaiheittain. Pian kaikki elohopeavalaisimet on vaihdettu energiatehokkaisiin ja kestäviin led-valaisimiin.
Yleisen saunan löylyt
maistuivat kokkolalaisille
Sähkölaitoksen nimeksi tuli Kokkolan Sauna- ja Sähkölaitos, sillä Rantakadulle vuonna 1905 valmistuneessa sähkölaitoksen talossa sijaitsi myös kaupungin yleinen sauna. Sauna avattiin yleisölle huhtikuussa 1906. Sauna sai suuren suosion, ja esimerkiksi 1930-luvulla asiakkaita kävi saunomassa vuosittain noin 20 000.
Aluksi miehille ja naisille oli vuorotellen omat saunapäivänsä, mutta myöhemmin kummallakin oli omat osastonsa. Talvisin kaupunkilaiset eivät lämmittäneet omaa saunaa, vaan silloin käytiin yleisessä saunassa. Sauna lopetti toimintansa 1960-luvun alussa, jolloin Urheilutalon yhteyteen valmistui uusi yleisösauna.
(Lähde: Eero Huiman arkistot)